Harrastajavalokuvaajat

Yhtä lailla kun ammattilaisvalokuvaajien kohdalla, valokuvien sisällön lisäksi tutkimuksen voi kohdistaa itse kuvaajiin.

Bergius, Eino

BegiusEA
Mies ja nainen Siilinkarin majakan edessä 1910–20-luvulla, autochromekuva. Eino Bergius, Vapriikin kuva-arkisto

Eino Antero Bergius (1884–1978) käytti taiteilijanimeä E. A. Bergius. Hän oli syntynyt Ähtärissä. Tampereelle Bergius muutti 1893. Hän oli koulutukseltaan insinööri. Tampereella ollessaan Bergius toimi tehtailijana ja toimitusjohtajana. Hänellä oli veneveistämö Viljakkalassa.

Kuvauksen E.A. Bergius aloitti ollessaan Tampereella, hän kuvasi myös Viljakkalassa ja Vesilahdella. Bergiuksen valokuvat ajoittuvat noin 1910–1970. Kuvauskohteina oli pääosin Tampere, veneet, läheiset ja ystävät. Mustavalkokuvauksen ohella E.A. Bergius oli niitä harvoja, jotka kokeilivat varhaista värikuvausta autochrometekniikalla.

Vapriikin kuva-arkiston kokoelmissa on noin 5000 lasinegatiivia ja 100 autochromelevyä.  Museotoimi piti vuonna 1992 E.A. Bergiuksen kuvista näyttelyn, jonka yhteydessä julkaistiin kirjanen: Bergius 1884–1978. Tampereen kaupunki 1992.

Eino Bergiuksen valokuvaluettelo (pdf)

Blom, Brendt

Blom
Poika ja polkupyörä. Berndt Blom, Vapriikin kuva-arkisto

Berndt Blom (1868–1932) oli tamperelaissyntyinen arkkitehti ja palomestari. Hän harrasti aktiivisesti valokuvausta 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

Blom oli Fotografiklubben i Tammerforsin jäsen. Hänen kuvastonsa koostuvat pääasiassa maisemista. Mukana on myös kuvia tapahtumista ja työtilanteista.

Kuva-arkistossa on Blomilta noin 50 negatiivia ja 20 diaa.

Gestrin, Werner

Gestrin
Lapsi riippumatossa noin 1905. Werner Gestrin, Vapriikin kuva-arkisto.

Werner Gestrin (1876–1952) muutti Helsingistä Tampereelle 1896. Hän oli liikemies ja kauppias, joka aloitti valokuvausharrastuksen vuosi Tampereelle tulonsa jälkeen. Gestrin oli yksi Fotografiklubben i Tammerforsin perustajajäsenistä. Lisäksi hän toimi myöhemmin perustetun Tampereen Kameraseuran puheenjohtajana. Gestrinin intresseissä oli maisema-, miljöö- ja henkilökuvaus.

Kuva-arkistosta löytyy noin 450 negatiivia Gestriniltä, joissa aiheina ovat Tampere-miljööt, henkilöt ja tapahtumat.

Lomax, William

Tyhja Tammerkoski
Tyhjä Tammerkoski 1910-luvulla. Willliam Lomax, Vapriikin kuva-arkisto

William Lomax (1865–1934) saapui perheineen Englannista Tampereelle 15-vuotiaana vuonna 1880. Hän oli innokas amatöörivalokuvaaja, joka teki elämäntyönsä Finlaysonin kutomomestarina. Lomax asui samassa Puuvillatehtaankadun talossa koko ikänsä, mutta säilyi aina englantilaisena. Siksi hän pystyi tarkastelemaan kotikaupunkiaan tuorein silmin.

Lomax oli tilannekuvaaja ja hänen Tampereensa oli täynnä toimintaa. Lomaxin valokuvat kertovat vapaa-ajasta, perheestä, retkistä, matkoista ja harrastuksista. Myös suomalaisen talven kylmyys ja puhtaus kiehtoi häntä. Lomaxin valokuvat ovat välähdyksiä sääty-yhteiskunnan loppuvaiheesta ja modernien elämäntuntojen kehtoajoilta. Ne välittävät meille tunnelmia menneestä maailmasta. Lomaxilta on säilynyt yli 2000 valokuvan kokoelma 1880-luvulta lähtien.

Englannin oppivuosiensa jälkeen Lomax jatkoi vuodesta 1891 kutomomestarin työtä isänsä jälkeen. Tuolloin hän myös avioitui Margaret Bulloughin, Maggien, kanssa. Tampereella hyvätuloisen mestarin perhe kuului kaupungin herrasväkeen. Lomax harrasti valokuvausta, retkeilyä ja purjehdusta, kesät vietettiin suomalaisittain huvilalla. Maggie ja tyttäret Lily ja Madge muuttivat takaisin Englantiin vuonna 1908 ilmeisesti lasten koulutuksen vuoksi. Miksi isä ei seurannut perhettään, jää vaille vastausta. Yhteydenpito ei katkennut, vaan Lomax vieraili usein Englannissa ja tyttäret Tampereella. Lomax muistetaan tiukkana mestarina. Hän puhui ruotsia ja suomeakin, joten työ kutojien kanssa sujui ilman tulkkia. Lomax erosi sairauden vuoksi tehtävästään 62-vuotiaana vuonna 1927 ja kuoli vuonna 1934.

Lomaxin valokuvista koostettiin suuri näyttely Dear Maggie – William Lomaxin Tampere 20.4.–7.10.2012 Vapriikkiin. Samassa yhteydessä julkistettiin kirja Savupiippuja ja puhdasta kuuraa.

William Lomax -verkkonäyttely

Luhtala, Matti

luhtala
Nuoria aikuisia Ruovedellä 1935. Matti Luhtala, Vapriikin kuva-arkisto

Matti Luhtala (1884–1998) oli Ruovedellä, Muroleen kylässä syntynyt ja elänyt kyläkuvaaja. Luhtala kävi kansakoulun, ja opiskeltuaan Oriveden kansanopistossa hän innostui valokuvauksesta. Luhtala elätti perheensä pääosin valokuvauksella.

Pääosa Luhtalan negatiiveista on henkilö- ja ryhmäkuvia, perhe- ja vuotuisjuhlia sekä maatilojen tilauskuvia. Matti Luhtala kuvasi myös maaseudun töitä ja miljöötä. Mukana on kuvia muun muassa viinanpoltosta. Matkoillaan Tampereelle Luhtala tallensi Messukylän tiloja ja ihmisiä. Aineisto on erittäin otollinen esimerkiksi henkilökuvausta tai kyläkuvaajan työtä käsittelevään tutkimukseen. Negatiiveja kokoelmassa on noin 7000.

Matti Luhtalan kuvista on tuotettu näyttely Hämeen museoon.

Mäkinen, Kaarlo (Kalle)

kaarlo
Nainen kantaa vettä puutalokorttelin pihalla Kyttälässä. Taustalla näkyy Olympian talo. Kaarlo Mäkinen, Vapriikin kuva-arkisto

Kaarlo Mäkinen (1892–1980) syntyi Teiskossa  haudankaivajan poikana. Taiteellinen Kaarlo harrasti piirtämistä, kirjoittamista ja valokuvausta. Kansakoulusta päästyään hän rakensi yhdessä isänsä kanssa valokuvauskoneen. Määkinen kulki kameroineen Tampereella ja kuvasi vanhoja, pian katoavia rakennuksia ja kaupunkinäkymiä. Hämeen museo osti Mäkiseltä 100 valokuvaa 100 markan hinnalla vuonna 1911. Otokset olivat pääosin Juhannuskylästä ja vanhasta Kyttälästä. Ilmeisesti kuvat miellyttivät Hämeen museoseuraa, sillä vuosina 1912 ja 1914 Mäkinen kuvasi katoavaa Tamperetta Hämeen museon toimeksiannosta. Lasinegatiiveja kertyi lähes 300. Mäkisen valokuvat muodostavat korvaamattoman kaupunkikuvallisen aineiston 1900-luvun alun Tampereesta: monista kohteista on olemassa vain Mäkisen ottama kuva.

Sisällissotaan Mäkinen osallistui punaisten puolella ja joutui joksikin aikaa Tammisaaren vankileirille. Avioiduttuaan hän muutti Epilään, jossa aloitti valokuvaus- ja kehysliikkeen. Vuonna 1927 Mäkinen asettui Tyrväälle. Vähitellen Mäkisen Kuvastin Oy:n tärkeimmäksi tuotteeksi muodostuivat peilit.

Mäkinen, Teuvo

makinen
Ratinanniemen rakennuksia ja rantaa 1936. Teuvo Mäkinen, Vapriikin kuva-arkisto

Teuvo Mäkinen (1897–1980) oli tamperelainen Finlaysonin puuvillatehtaalla työskennellyt teknikko. Hänen tiedetään aloittaneen kuvaamisen 1910-luvulla. Kuva-arkiston kuvat ajoittuvat vuosikymmenille 1920–1960.

Teuvo Mäkinen oli Tampereen Kameraseuran aktiivijäsen. Mäkisen kuvien pääkohde oli kotikaupungin kuvaamisessa, erityisesti 1930-luvun Tampereessa. Henkilökuvien kohteena olivat Mäkisen läheiset. Teuvo Mäkisen kuvia on myös Finlaysonin tehtaan kokoelmassa, lähinnä työ- ja miljöökuvia sekä koneita. Negatiiveja kokoelmissa on noin 15000.

Vapriikissa järjestettiin 2002–2003 laaja Teuvo Mäkisen valokuvanäyttely Valo kuvassa – Teuvo Mäkisen valokuvia 1920–1950-luvuilta.

Teuvo Mäkisen valokuvaluettelo 1934–39 (excel)

Teuvo Mäkisen valokuvaluettelo 1940–49 (excel)

Teuvo Mäkisen valokuvaluettelo 1950–59 (excel)

Teuvo Mäkisen valokuvaluettelo 1960–65 (excel)

Nieminen, Sylvi

Nieminen
Tampereen kaupungin liikennelaitoksen rahastaja taukotilassa 1950–1960-luvulla. Sylvi Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto

Sylvi Nieminen (1929–2014) toimi TKL:n rahastajana numero 88.  Valokuvausharrastuksen hän aloitti noin 20-vuotiaana haaveenaan perustaa valokuvausliike. Koska hänellä ei ollut siihen mahdollisuuksia, Nieminen päätyi muutaman mutkan kautta TKL:n rahastajaksi.

Nieminen valokuvasi paljon, ja kertoi kantaneensa kameraa aina mukanaan. Häneltä löytyy paljon valokuvia, jotka kertovat ihmisten, mukaan lukien lasten, arkielämästä ja kodeista sekä TKL:n toiminnasta, kalustosta, henkilökunnasta ja sosiaalisista suhteista. Nieminen on valokuvannut myös vuotuisjuhlia, vihkitilaisuuksia, rippilapsia ja kastetilaisuuksia. Kuvat sijoittuvat vuosikymmenille 1940–1970.

Sylvi Niemisen oma tarina

Tammelander, Axel

11895747196370
Helluntain viettoa Teiskolassa 1910. Axel Tammelander, Vapriikin kuva-arkisto

Pankinjohtaja, varatuomari ja Teiskolan kartanon isäntä Axel Tammelander  (1865–1926) aloitti valokuvaharrastuksen vuonna 1889 ja jatkoi sitä vuoteen 1926. Tammelander kuului aktiivijäsenenä Fotografiklubben i Tammerforsiin 1901–1926 ja toimi seuran puheenjohtajana 1909–1913. Tammelander oli Hämeen Museon perustamista ajavan paikallistoimikunnan puheenjohtaja.

Tammelander kuvasi paljon Teiskolan kartanoelämää ja perhettään. Hän taltioi Teiskoa muutoinkin: taloja, torppia, työntekoa sekä maisemia. Kokoelmaan kuuluu myös kuvia Hatanpään kartanosta ja Tammelanderin monilta matkoilta Suomesta sekä ulkomailta.

Kuva-arkiston kokoelmista löytyy Tammelanderin lasinegatiiveja yli 2 000 kappaletta.

Fotografiklubben i Tammerfors

kuvaaja
Pojat katsomassa klubbenilaisten kuvauspuuhia valokuvausretkellä 1910-luvulla. William Lomax, Vapriikin kuva-arkisto

Fotografiklubben i Tammerfors perustettiin vuonna 1897. Sen tarkoituksena oli herättää ja ylläpitää valokuvausharrastusta Tampereella. Vähitellen mukaan lähtivät myös kaupungin etevimmät ammattikuvaajat. Harrastus vaati aikaa ja varoja. Klubben olikin ruotsinkielinen herraseura, naisjäseniä oli vain neljä.

Seura järjesti kuvauskilpailuja ja -retkiä, näyttelyitä ja skioptikon-iltoja, joissa katseltiin diakuvia lähiseuduilta ja kaukomaista. Klubben kartutti kirjastoaan, joten jäsenet pysyivät hyvin selvillä alan kansainvälisestä kehityksestä. Myös tamperelainen valokuva-arkistotoiminta virisi seuran piirissä vuonna 1903.

Klubbenissa toimivat mm. seuraavat henkilöt: Thomas Clayhills, Richard Thulé, Axel Tammelander, Alfred Engström, Fredrig Borg, Elis Rikala, Rolf Brakel, Axel Gulin, William Lomax, P. Nieminen, Werner Palander, M. Stark, F. W. Westerlund, Gabriel Engberg, Daniel Nyblin, Rolf Brakel, Gustin Lojander, Hildegard Laurent, Arthur Laurent, Anna Idman, Anna Witting, G. Filip Jansson, Sven Brotherus, Rafael Malmio, Bertel Strömmer, Leo Björkbom, Reinhold Åberg, Axel A. Brander, Arthur af Hallsrtöm, Ano Caselius ja K. Z. O. Granfelt.

Klubbenin toiminta hiipui ja 1920-luvulla kielikysymys ajoi seuran lopullisesti paitsioon. Se lopetettiin vuonna 1938. Fotografilubben i Tammerforsin omaisuus siirtyi vuonna 1933 perustetulle Tampereen kameraseuralle.

Tampereen kameraseura

10648268449830
Kilpailukuva ”Marraskuu”. Jarmo Jansson, Vapriikin kuva-arkisto

Tampereen kameraseura perustettiin vuonna 1933. Perustajajäseniä oli 26, ja ensimmäisenä puheenjohtajana toimi  Bertel Strömmer. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti ja kymmenen vuotta myöhemmin jäseniä oli noin 140.

Kameraseuran kilpailutoiminta on ollut alusta alkaen vilkasta. Kameraseura alkoi kerätä toimintansa alusta valokuvakokoelmaa, joka koostui lähinnä kilpailuissa menestyneistä valokuvista. Vapriikin kuva-arkistosta löytyy albumi, josta on suhteellisen pienikokoiset vedokset kilpailukuvista. Kuvien käyttöoikeudet ovat vielä selvityksen alla, mutta niitä voidaan käyttää tutkimuksen materiaalina.

Tauno Ahva