Ammattivalokuvaajat

Ammattivalokuvaajien valokuvat antavat kuva-aiheidensa lisäksi aiheen tutkia valokuvaajia sinällään.

Hakulin, Konstantin (myös Hackulin)

Tampere 1866
Yksi varhaisemmista Tampere-kuvista vuodelta 1866.

Konstantin Hakulin (1833–1900) asui 1850-luvulla Pietarissa ja Helsingissä. Hän muutti Tampereelle vuonna 1859.

Hakulin toimi proviisorina G. A. Serlachiuksen apteekissa Tampereella vuosina 1859–1868. Hakulin perusti väkiviinatehtaan Tampereelle vuonna 1868, ja sai myöhemmin kokonaan omistukseensa Onkiniemessä sijainneen oluttehtaan naituaan tehtaan toisen omistajan lesken.  Hakulin oli myös mukana perustamassa Tampereen Kutomo Oy:tä sekä Suomen Maanviljelys- ja Teollisuuspankkia. Hakulinilla oli oma valokuvausateljee apteekkari Serlachiuksen talossa Kauppatori 3:ssa vuosina 1862–1867, jossa hän myös itse asui.

Hakulin oli Tampereen kaupunginvaltuuson jäsenen vuosina 1879–1881. Hän oli perustamassa Tampereen soitannollista seuraa ja toimi Tampereen vapaaehtoisen palokunnan päällikkönä. Hakulin sai kauppaneuvoksen arvon vuonna 1899.

Hakulinin varhaisimmat kuvat Tampereesta löytyvät 1860-luvulta.  Hänen kuvastostaan löytyy sekä henkilökuvia että yleisnäkymiä Tampereesta. Hakulinin kuvia löytyy kuva-arkiston kokoelmista muutamia kymmeniä.

Kangas, Jussi

Kangas
Lasten intiaanileikki Saukonpuistossa 1956. Jussi Kangas, Vapriikin kuva-arkisto

Jussi Kangas (1902–1971) aloitti ammattimaisen valokuvaamisen vuonna 1930. Kangas työskenteli freelancer-lehtikuvaajana, ja hän sai suurimmat toimeksiantonsa Kansan Kuvalehdeltä ja Suomen Kuvalehdeltä.

Kankaan negatiivierä, noin 10 000 negatiivia otettiin vastaan Tampereen kaupunginmuseoon vuonna 1974 ja siirrettiin myöhemmin Vapriikin kuva-arkistoon. Kankaan kuvaluettelon mukaan kuvia on vuodesta 1945 vuoteen 1967 eri puolilta Tamperetta ja lähikunnista. Kuvia löytyy eri tapahtumista, näkymistä ja työnteosta. Työnteko ja lapsikuvat muodostavat merkittävän osan kokoelmasta.

Jussi Kankaan kuvia on tallennettu lisäksi Tampereen yliopistoon, Suomen valokuvataiteen museoon, Museovirastoon sekä SKS:n arkistoon.

Kanninen, Veikko

Kanninen
Liikennettä Keskustorilla 1950-luvulla. Veikko Kanninen, Vapriikin kuva-arkisto

V. O. Kanninen (1907–1985) aloitti valokuvausharrastuksen  vuonna 1925, ja kaksi vuotta sen jälkeen hän aloitti ammatilliseen valokuvaustoiminnan. Kanninen toimi Aamulehden vakituisena valokuvaajana, mutta siirtyi myöhemmin yksityisyrittäjäksi. Hän kuvasi säännöllisesti Kansan Lehteen. Kanninen myi liikeessään myös valokuvasutarvikkeita.

Kanninen kuvasi pääasiassa journalistista kuvaa sekä henkilökuvia ja kaupunkinäkymiä. Hän kuvasi Aamulehden toimeksiannosta Kuru-laivan onnettomuutta myrskyävällä Näsijärvellä köytettynä pelastusaluksen mastoon. Kanninen harrasti kaitaelokuvafilmausta varsinkin rintamalla.

Kanninen oli yksi Tampereen Kameraseuran perustajajäsenistä sekä Suomen Lehtikuvaajat ry:n kannatava jäsen.

Kuva-arkistosta löytyy noin 70 000 Kannisen valottamaa negatiivia.

Kauppila, Ensio

Kauppila
Finlaysonin mainoskuva 1960-luvulta. Ensio Kaupiila, Vapriikin kuva-arkisto

Sulo Ensio Kauppila (1930–2014) syntyi Viipurissa. Hän aloitti kemigrafikuvaajaoppilaana Aamulehdessä 1940-luvulla, ja siirtyi valokuvaajan töihin 1950-luvulla. Muutaman lehtikuvaajavuoden jälkeen Kauppila vaihtoi töihin valokuvaamoon, ja perusti oman yrityksen vuonna 1957. Aluksi työ oli pääosin freelancer-lehtikuvausta, mutta muuttui pian teollisuus- ja mainoskuvaukseksi. Kauppilan suurimpia asiakkaita olivat Mainos Lehmus, PK-mainos, Mainos Tutka, Mainoskenttä, Suomen Trikoo, PMK, Stockmann, Suomen Saippua, M-Taucher ja Lokomo.

Ensio Kauppilan kuvia on ollut esillä näyttelyissä ja valokuvauslehdissä. Hän oli myös mukana vuoden 1960 FIAP:n kansainvälisen taidekuvauksen liiton järjestämässä kilpailussa Suomen joukkueessa, joka voitti maailmanmestaruuden. Brittiläinen The Royal Photographic Society on myöntänyt Kauppilalle vuonna 1959 ARPS-arvon ja myöhemmin FRPS-arvon, joka on seuran korkein valokuvauksellisista ansioista myöntämä arvo.

Kauppilan kokoelma koostuu noin 8 000 valokuvasta, joista pääosa on negatiiveja. Mukana on myös muutama valokuvataideteos. Valokuvat on otettu 1950–1990-luvuilla.

Kauppilan kuvauspäiväkirjat on järjestetty asiakkaiden mukaan: 1) Mainos Lehmus, 2) Suomen Trikoo, 3) Stockmann, 4) Mainos Taucher, 5) Yleinen rekisteri, 6) Tampere-kuvat, 7) PK-mainos, 8) Lokomo, 9) Tampereen saippua, 10) Taiteilijat, 11) Mainoskenttä, 12) Mainostutka, 13) PMK ja 14) Sekalainen. Avattuasi tiedoston, kuvauspäiväkirjat löytyvät omilta välilehdiltään ikkunan alareunasta. Kaikkia kuvauspäiväkirjoja ei ole vielä tuotettu digitaaliseen muotoon.

Ensio Kauppilan kuvauspäiväkirjat

Lagergrén, Svante

Lagergren
Nottbeckien huvila 1880-luvulla. Svante Lagergén, Vapriikin kuva-arkisto

Svante Lagergrén (1844–1900) oli puuseppä, Turun kuuromykkäinkoulun puusepänkisälli ja valokuvaaja. Hän aloitti ammattimaisen valokuvauksen muutettuaan Turusta Tampereelle vuonna 1874. Tampereella Lagergrénin valokuvaamo sijaitsi Oskar Björkellin talossa Kauppatorilla vuosina 1874–1890. Lagergrénin valokuvaamo jatkoi toimintaansa Hangossa (1890–1899) ja Porissa (1899–?).

Lagergén keskittyi henkilö-, maisema- ja miljöökuvaukseen. Hän kuvasi Tamperetta ja Etelä-Suomen eri kaupunkeja, kuten Hämeenlinnaa, Turkua, Kotkaa ja Raumaa.  Lagergrén valmisti suurikokoisia pahville pohjustettuja vedoksia jälleenmyyntiin.

Lagergrén oli kuuromykkä. Tästä huolimatta hän hoiti menestyksellä ateljeevalokuvaajan ammattia, missä hänen piti kommunikoida ja ohjata mallejaan. Lagergrén kuului Fotografiklubben i Tammerforsiin. Lagergrénin kuvia löytyy kuva-arkiston kokoelmista alle tuhat, joista suurin osa on tunnistamattomia henkilökuvia.

Laurent, Arthur

Arthur
Miehet heittävät kuulaa Verkatehtaan pihassa 1935. Arthur Laurent, Vapriikin kuva-arkisto

Arthur Laurent (1873–1950) muutti Tampereelle vuonna 1904, jonne hän perusti valokuvaamo Saiman Hämeenkatu 12:een. Atelier Laurent toimi vuosina 1908–1937. Myös Laurentin vaimo Hildegard harrasti valokuvausta.

Laurent toimi pääasiassa ateljeekuvaajana, mutta hän kuvasi paljon myös maisemia ja miljöötä. Laurentin kuvissa nousevat esiin vapaussodan tuhot, merkittävät tapahtumat sekä Tampere-kuvasto. Laurent oli Amatörfotografklubben i Helsingforsin jäsen vuosina 1905–1907, Fotografiklubben i Tammerforsin jäsen vuosina 1904–1938, sekä Tampereen kameraseuran jäsen 1930- ja 1940-luvulla. Lisäksi hän toimi Suomen Valokuvaajain Liiton jäsenä 1941–.

Arthur Laurentin kuvia on kuva-arkistossa noin tuhat.

Laurent, Hildegard

Hildegard
Puutalokorttelin piha Amurissa 1930-luvulla. Hildegard Laurent, Vapriikin kuva-arkisto

Hildegard Laurent (1875–1960)  oli toinen Fotografiklubben i Tammerforsin naisjäsenistä 1911. Hän toimi myös Suomen Valokuvaajain Liiton jäsenä.  Laurent osallistui aktiivisesti Tampereen kameraseuran kilpailutoimintaan.

Hildegard Laurent on kuvannut etenkin puutaloja ja niiden pihaelämää eri puolilla Tamperetta.

Hildegard Laurentin kuvia löytyy kuva-arkiston kokoelmista muutamia kymmeniä.

Lehtiö, Tuomo

Lehtio
Punkalaidun 1961. Tuomo Lehtiö, Vapriikin kuva-arkisto

Tuomo Lehtiö (s. 1929) on toiminut valokuvaajana synnyinseudullaan Punkalaitumella vuodesta 1953. Hän on työskennellyt myös freelance-lehtikuvaajana. Työnsä ohella Lehtiö on kuvannut muuttuvaa maaseutua.

Lehtiö toimi Turun ja Porin läänin ensimmäisenä valokuvauksen läänintaiteilijana vuosina 1982–1983. Lehtiölle on myönnetty valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Lehtiön kuvia on kuva-arkiston  kokoelmissa noin 50 000.

Nieminen, Kari

12235327640990
Itsenäisyyspäivän ilotulitus Tampereella 2000. Kari Nieminen, Vapriikin kuva-arkisto

Kari Nieminen (s. 1944) on syntyperäinen tamperelainen. Hän kiinnostui valokuvauksesta jo lapsena, jolloin Nieminen aloitti valokuvausharrastuksen Kodak-laatikkokameralla.

Nieminen työskenteli hotelli- ja ravintola-alalla lukuisissa eri tehtävissä, kuten baarimestarina, hovimestarina ja markkinointipäällikkönä. Hän perusti Tampereelle myös Tampereen Baarimestarikillan. Vuonna 1974 Nieminen siirtyi ravintola-alalta Tampereen Särkänniemi Oy:n osastopäälliköksi. Työn ohessa Nieminen alkoi kuvata paljon huvipuistoja, tivoleita ja sirkuksia, myös kaitafilmille. Verkostoja alkoi syntyä paljon, ja vuonna 1984 Nieminen perusti vaimonsa kanssa mainostoimisto Reklaamikari Oy:n. Mainostoimisto teki aluksi laaja-alaisesti monenlaisia toimeksiantoja, mutta rajasi laajennuspaineiden myötä toimintaansa. Nieminen on kuvannut laaja-alaisesti tamperelaisia näkymiä, Tampereen keskeisiä tapahtumia ja elämää.

Niemisen valokuvia löytyy kuva-arkiston kokoelmista noin 70 000 vuosilta 1975–2008. Lisäksi kokoelmiin on tallennettu 25 kaitafilmiä Särkänniemestä vuosilta 1975–1976. Reklaamikari Oy on edelleen toimiva yritys, mutta keskityy nykyään pääasiassa painotuotteiden graafiseen suunnitteluun.

Rasmussen, Niels

rasmussen
Suomen Trikoon muotikuva 1930–40-luvulta. Niels Rasmussen, Vapriikin kuva-arkisto

Niels Rasmussen (1852–1911) oli kotoisin Tanskasta. Hän muutti Tampereelle vuonna 1884. Tampereella Rasmussenilla oli kaksi valokuvaamoa, joista toinen toimi pääliikkeenä ja toinen sivuateljeena. Rasmussenin kuoltua valokuvausliikkeiden toimintaa jatkoivat hänen nimellään Rasmussenin puoliso Pauline ja poika Sigurd.

Rasmussen kuvasi henkilö-, maisema-, muoti- ja miljöökuvia. Rasmussen on kuvannut myös mm. Hämeen Naisvoimistelijoita 1920–1940-luvulla sekä eri tehtaiden, kuten Tampellan toimintaa, tuotteita ja rakennuksia.

Rasmussen oli Fotografiklubben i Tammerforsin jäsen.

Rasmussenin kuvia löytyy kuva-arkiston kokoelmista noin tuhat.

Riekkola, Juhani

Reikkola
Koukkuniemen vanhainkoti 1961. Juhani Riekkola, Vapriikin kuva-arkisto

Juhani Riekkola (s. 1932) on tamperelainen valokuvaaja ja fotograafikko, joka on työskennellyt teatterin, oopperan, musiikin, museoiden, arkkitehtuurin ja kaupunkikuvauksen parissa. Tärkeä osa-alue hänen työssään on ollut Tampere ja tamperelaisuuden kuvaaminen. Riekkola on pitänyt lukuisia valokuvanäyttelyitä ja osallistunut laajasti yhteisnäyttelyihin sekä Suomessa että ulkomailla. Hän vaikutti pitkään aktiivijäsenenä Tampereen Kameraseurassa. Riekkola toimi Hämeen läänintaiteilijana vuosina 1974–1976. Hänet palkittiin valtionpalkinnolla vuonna 1971 ja valtion ylimääräisellä taiteilijaeläkkeellä vuonna 1988.

Juhani Riekkola on julkaissut kaksi valokuvakirjaa: Amuri (Tammi, 1975) ja Pispala (Tampere-seura, 1976), sekä yhden omaelämänkerrallisen teoksen Jättää jälkeensä (Pilot, 2005). vuonna 2009 Vapriikki koosti Riekkolan valokuvista Juhani Riekkola – Fotografiikkaa ja valokuvia -näyttelyn TR1:een Tampereella.

Pääosa Riekkolan valokuvista on tallennettu Vapriikin kuva-arkistoon, Suomen teatterimuseoon, Suomen valokuvataiteen museoon ja Ranskan kansalliskirjastoon.

Kuva-arkiston Riekkola-kokoelmasta löytyy yli 12 000 valokuvaa, jotka koostuvat pääasiassa dioista ja negatiiveista. Valokuvat ja fotograafit on tuotettu 1950–1980-luvuilla.

Juhani Riekkolan kuvauspäiväkirja 1957-1994 (excel)

Juhani Riekkolan kuvauspäiväkirja 1956-57 (pdf)

E. M. Staf

Staf
Pirkkalan hiihdot Nokialla 1937. E. M. Staf, Vapriikin kuva-arkisto

Martti Staf (1906–1985) aloitti valokuvaamisen 1926 ollessaan Aamulehden autonkuljettajana. Staf hakeutui Aarne Pietisen oppiin Helsinkiin 1931. Vuoden opin jälkeen hän ryhtyi itsenäiseksi lehtikuvaajaksi. Hänellä oli oma valokuvausliike, jossa hän työskenteli vaimonsa kanssa. Myöhemmin hänellä oli tovin töissä aloitteleva valokuvaaja Juhani Riekkola.

Martti Staf oli Tamperelaisten lehtikuvaajien kerhon kunniajäsen 1975. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke 1976.  Staf oli myös Suomen Lehtikuvaajat ry:n kunniajäsen 1982. Martti Staf kuvasi aluksi tamperelaisille sanomalehdille, mutta myös valtakunnallisiin lehtiin. Ammattikuvaajana hän sai tilauksia yksityishenkilöiltä ja yhteisöiltä. Kaupunkikuvien lisäksi E. M. Staf tallensi teatterielämää, teollisuutta, muotia ja mainoksia.

Kuva-arkistoon E.M. Stafin kokoelma on tullut Hämeen museosta, osa kaupunginarkistosta.  Osuusliike Voiman negatiivit lahjoitettiin suoraan arkistolle 1988. Stafin kuvia löytyy monesta muustakin kokoelmasta mm. Aamulehden ja Tuotannon kokoelmasta. Yhteensä Stafin kuvia löytyy kuva-arkistosta toistakymmentä tuhatta. Tampereen museot on pitänyt Stafin kuvista näyttelyn Staf – ammattikuvaaja. Näyttely pidettiin Hämeen museossa vuonna 1995 ja samaan aikaan julkaistiin samanniminen kirja.

E. M. Stafin kuvaluettelo

Yrjänä, Ari

1470_1004
Tapahtumia uimarannalla 1960-luvulla. Ari Yrjän, Vapriikin kuva-arkisto

Ari Yrjänä (1933–2002) oli toijalalainen (nyk. Akaa) kansakoulun opettaja, joka toimi päätyönsä lisäksi kuvanveistäjänä, kuvataiteilijana, valokuvaajana ja fotograafikkona. Yrjänän kuvia on ollut esillä näyttelyissä eri puolilla maailmaa, ja hän on saanut lukuisia kunniakirjoja sekä palkintoja. Yrjänä on julkaissut kuvateoksia, joista osan hän on tuottanut yhdessä Aimo Vuokolan kanssa. Tällaisia ovat mm. Satu suomalaisesta maisemasta (1965), Me suomalaiset (1966) ja Meidän kirkkomme (1979).

Yrjänän valokuvissa korostuu Suomi ja suomalaisuus: kansallismaisemat, arkielämä, vapaa-aika ja työ. Kuvat ovat taidokkaita poimintoja elämän pienistä hetkistä – oikean hetken löytämiseksi Yrjänä on tarkkaillut ympäristöään ja käyttänyt aikaa havainnoimiseen. Valokuvien sommittelu on taidokasta ja tekniset ratkaisut tukevat kuvien sisältöjä. Yrjänän kokoelmasta löytyy myös kattava kuvasto Pirkanmaan kaupungeista sekä Suomen kirkoista.

Yrjänä oli yksi suomalaisen fotografiikan uranuurtajista yhdessä Aimo Vuokolan ja Juhani Riekkolan kanssa. Yrjänän fotografiikoissa alkuperäiset mallit löytyvät mm. puusta, hiekasta, vedestä ja maisemista. Fotografiikat ovat valokuvia, joita on työstetty abstraktiin ja pelkistettyyn suuntaan. Yrjänän mukaan pelkistäminen ja graafisuus vapauttavat valokuvan sen kantamasta todellisuuden taakasta, sillä yhteys kohteeseen ei ole enää ilmeinen. Tällöin valokuvan tulkinta on vapaampaa kuin perinteisessä valokuvassa. Yrjänän valokuvia ja fotografikoita löytyy kuva-arkiston kokoelmista noin 5 000.

Veli-Matti Parkkinen
Matti Selänne
Skyfoto